Raumalta Helsinkiin ja takaisin
Olen 35-vuotias toisen kauden kaupunginvaltuutettu. 2021 vaalien jälkeen minut valittiin valtuuston puheenjohtajaksi edustamaan Raumaa ja valtuutettuja sekä edistämään valtuuston työskentelyä. Palkkatyönä opetan fysiikkaa ja matematiikkaa Rauman Lyseon lukiolla. Teen lisäksi töitä raumalaisten hyväksi Rauman seurakunnassa valtuutettuna ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana, LC Rauma Reimarissa ja matemaattisten aineiden opettajien paikallisyhdistyksessä.
Olen ollut "Rakastunut Raumaan" vuodesta 1985 lähtien. Lapsena asuin pari vuotta Moskovassa isäni toimiessa siellä Hollmingin edustajana, mutta muuten asuin kotikaupungissani vuoteen 2005 asti. Silloin lähdin ensin vuodeksi suorittamaan asepalvelusta ja sen jälkeen Helsingin yliopistoon opiskelemaan teoreettista fysiikkaa. Tavoitteeni oli tutkijanura, mutta saatavilla olevan rahoituksen lyhytjänteisyys sai etsimään muita vaihtoehtoja.
Innostuin opettamisesta ja onnistuin työharjoittelussa tekemään vaikutuksen entisessä opinahjossani. Rehtori oli ehtinyt vaihtua, mutta moni entinen opettajani muuttui kollegaksi syksyllä 2013. Sittemmin olen päässyt opettamisen ohella vastuutehtäviin lukiomme tietotekniikan osalta.
Vaikka opiskelemaan piti lähteä Helsinkiin, oli toiveenani aina voida palata Raumalle. Opettajaksi ryhtyminen teki siitä mahdollista ja entisistä opettajistani kollegoitani.
Paluumuutto Raumalle ja ensimmäiset vuodet täällä olivat täynnä nopeita muutoksia elämässäni. Rakastuin, menimme naimisiin, rakensimme talon Tarvolaan ja 2017 päätteeksi koin elämäni toistaiseksi valtavimman pettymyksen vaimon irtisanouduttua yhteiseksi kuvittelemastani elämästämme. Onnen hetkistä kannattaa nauttia, koska omista toimista huolimatta yllättävä vastamäki voi aina olla mutkan takana.
Vuoden 2018 alussa palasin takaisin kerrostaloasujaksi. Lapsuuteni olin elänyt Otan alueella Syväraumankadulla, nykyään majailen muutaman mutkan jälkeen Meriraumassa. Jokainen uusi asuinpaikka Raumalla on aina yllättänyt iloisesti! Hienoja, luonnonläheisiä asuinalueita on täällä paljon.
2017 kunnallisvaaleja varten liityin kokoomukseen. En kokenut mitään puoluetta täydelliseksi, mutta kokoomus tuntui parhaalta poliittiselta kodilta arvoilleni. Hetkeäkään en ole katunut, varsinkaan kun silloinen kakkosvaihtoehto vihreät on ajautunut sittemmin yhä kauemmas politiikan keskikentän järkevistä kompromisseista.
Valtuutetun työ on ollut mielenkiintoista, jatkuvasti oppii uutta ja pysyy hyvin perillä kotikaupungin asioista. Ilahduttavaa on ollut, että yhteistyötä pystytään paikallisesti tekemään Rauman hyväksi yli puoluerajojen, Suomen poliittisesta tilanteesta riippumatta.
Valtuutettuna oppii jatkuvasti uutta ja saa edistää raumalaisten asioita, yhdessä fiksujen kollegojen ja virkamiesten kanssa.
Teknisessä valiokunnassa sain edistää kaupungin kiinteistöjen pitkän tähtäimen kunnossapito-ohjelman aloittamista ja olin ideoimassa Karin kampusta. Nyt ympäristö- ja lupalautakunnan puheenjohtajana olen saanut opetella uudenlaisessa vastuutehtävässä toimimista. Olen innokas jatkamaan töitä raumalaisten hyväksi, jos äänestäjät niin haluavat.
2018 minua pyydettiin seurakuntavaaleihin ehdolle ja harkittuani suostuin. En pidä sitä kuitenkaan poliittisena toimintana, vaan etusijalla on usko ja halu kertoa siitä. Niitä taas ei pidä sekoittaa politiikkaan, jossa on kyse maailmankatsomuksesta riippumatta kaikkien suomalaisten asioiden edistämisestä.
Seurakunnassa toimiminen on ollut varsin antoisaa ja tarjonnut myös jonkinlaista kaipaamani hiljentymistä opetustyön ja kokousten lomassa. Parhainta lepoa aivoilleni haen Lapin erämaavaelluksilta kesäisin. Yksin kun asun, niin tukiverkostoni tärkeimmät ihmiset ovat muutama korvaamaton yliopistoaikojen ystävä, raumalaiset hyväkuntoiset vanhempani ja Turussa asuva siskoni perheineen.