Kun kaupunki leikkaa menojaan, sivistystoimi leikkaa mukana. Koulut ja kulttuuri ovat noin neljäsosa menoista. Leikkausten osuminen omaan lähikouluun koetaan tietysti epäoikeudenmukaiseksi ja palautetta tulee. Onneksi, sillä se on pakottanut etsimään ratkaisuille todella vahvat perustelut. Niitä etsiessä ohjausryhmä muutti esitystään, eli palautetta on myös kuultu.

Kouluverkkoratkaisun lähtökohta on, että menoja on karsittava. Joko täytyy leikata jokaiselta jotain, tai sitten on järjestettävä palvelut uudella tapaa. Raumalaiset lapset saavat tällä hetkellä 228 tuntia enemmän opetusta peruskoulunsa aikana valtakunnan minimiin verrattuna. Tästä haluan pitää kiinni. En myöskään halua kasvattaa ryhmäkokoja. Joidenkin koululaisten koulumatkojen pidentyminen on pienempi paha.

Rauman koululaisten määrä laskee. Tämä on ikävä fakta. Vuonna 2018 Raumalla oli 2426 alakoululaista. Vuonna 2025 heitä on enää 2039, jos nyt alle kouluikäisiä ei muuta pois. Määrä siis putoaa seitsemässä vuodessa noin 400 koululaisella. Vertailuna: Pohjoiskehän koulussa on 388 oppilasta. Olisi käsittämätöntä, jos kouluverkolle ei tehtäisi mitään, vaikka oppilasmäärä vähenee suurimman koulumme verran. Jos emme halua tuhlata veroeuroja puolityhjien koulujen ylläpitoon, yhdistämme niitä ja suljemme joitain tiloja.

Jos oppilasmäärä romahtaisi eteläisessä keskustassa, voisimme lakkauttaa nyt kalliissa parakeissa olevan Nanun sekä peruskorjausta tarvitsevan Kourujärven. Molemmissa on noin 170 oppilasta, lisäksi Nanussa erityisryhmissä noin 80. Koululaisten määrä tällä alueella vähenee kuitenkin vain noin 70 oppilaalla. Suurin väheneminen on tapahtunut ja tapahtuu Kaarossa, Unajalla, Kortelassa ja Kodisjoella. Keskustan ulkopuolella ainoastaan Vasarainen pysyttelee ennallaan.

Koska alakoululaiset eivät katoa keskustasta ja Nanun parakit ovat tilapäisratkaisu, on luonnollista rakentaa Nanulle uudet tilat. Näistä kannattaa saman tien tehdä sen kokoiset, että Nanu ja Kourujärvi voidaan yhdistää. Ei kannata järjestää kaksia uusia tiloja lähelle toisiaan, kun alueen oppilasmäärä hieman laskee. Uuden ”Nanujärvelän” sijainti ja mahdollisuus käyttää Kourujärven kiinteistöä selviää myöhemmin.

Jotta Nanu ja Kourujärvi mahtuvat samaan yksikköön, siinä on oltava vähintään kolme rinnakkaisluokkaa (sarjaa). Elokuun ehdotuksessa Nanujärvelä oli nelisarjainen, jolloin sinne olisivat mahtuneet pienenevät etelän koulut (Kortela ja Kodisjoki) sekä Vasarainen, joka pienen kokonsa takia ei ole tehokkain mahdollinen yksikkö.

Uudessa versiossa päätettiin tyytyä kolmisarjaiseen Nanujärvelään. Sinne mahtuu etelän kouluista vain yksi. Ehdotus on, että tämä olisi Kortela. Vasaraisten säilymistä puoltaa, että koulun oppilasmäärä ei pienene, Kodisjoen säilymistä taas lasten huomattavan pitkä matka keskustaan. Kortelan oppilasmäärä vähenee, rakennus on jo nyt vajaakäytöllä, se on uhatuista kouluista lähimpänä Nanujärvelää ja toiseen suuntaan on vaihtoehtona Unajan koulu. Ohjausryhmän esitys on mielestäni järkevä kompromissi: käyttökulut eivät pienene niin paljoa kuin alkuperäisessä esityksessä, mutta investoinnit pienenevät ja pystytään edelleen tarjoamaan lähiopetusta osassa kylistä.

Toivon, että valtuustolla on rohkeutta tehdä kouluverkkoratkaisu ja myös päätöksiä tulevista kouluinvestoinneista. Jatkaminen entisellään tulisi todella kalliiksi monin tavoin: puolityhjiä kouluja olisi ympäri Raumaa ja iso osa lapsista kävisi alakouluaan parakeissa edelleen.

Investointitoiveita on niin paljon, että kaikkiin ei ole varaa. Silti järkevästi jaksottamalla voidaan investoida kaupungin ydintoimintoihin muualta karsimalla. Suunnitelmissa on yhä esimerkiksi miljoona euroa keskuspuiston kehittämiseen ja 400 000 euroa Fåfängan alueen parkkipaikkoihin. Yksittäisinä summat ovat pieniä verrattuna kouluinvestointeihin, mutta kohteita on monia. Rahojen loppuessa leikkurin täytyy osua tämänkaltaisiin investointeihin ensin, ei koulutukseen tai terveydenhoitoon.